
1989 hankin kantanarttumme Karhukoplan Clarissan. Koira oli ongelmakoira joka oli omistajien avieron jälkeen alkanut tuhota asuntoa ja siitä oli päätetty luopua. Tutustuin "Akuun" Reikon Kennelissä ja päätin ottaa sen koeajalle. "Aku" oli erittäin vahva luonteinen narttu joka osasi myös käyttää hampaitaan, mutta oltuani koiran kanssa Saksanpaimenkoiraliiton koulutusleirillä päätin ottaa haasteen vastaan, osaksi myös siitä syystä että ainoa ihminen jonka Aku leirillä hyväksyi asuntovaunuun varauksitta oli tuleva puolisoni Mika ;)
Aku valloitti molempien sydämen ja sen luonne osoittautui erinomaiseksi jalostuskoiraksi, tarkoituksemme kun oli kasvattaa työ- ja harrastuskoiria joilta vaadittiin luonteenlujuutta, puolustushalua ja kovuutta. Asioita jotka ovat olleet kasvatuksemme tärkeimpiä ominaisuuksia kaikilla roduilla (lukuunottamatta pyreneittenmastiffia)
Viimeinen saksanpaimenkoirapentueemme on syntynyt 2003


1991 hankimme länsigöötanmaanpystykorva nartun Jaxonville Anyaran "Korkki"tyttäremme harrastuskoiraksi ja kantanartuksi gööttikasvatukselle. Tämä pieni "suuri" koira oli luonteeltaan ihmisrakas paimenkoira jolla energiaa riitti loputtomiin. Korkki teki 2 pentuetta mutta jäi lyhytikäiseksi ahneutensa takia. Korkki hotki ruokansa sillä seuraukselle että sitä joutui keuhkoihin ja usean antibioottikuurin jälkeen koira oli lopetettava kroonisen keuhkotulehduksen takia. Sukua jäi jatkamaan Korkin pentu Zaijas Amalia-Armas eli "Muru"
Luovuimme länsigöötanmaanpystykorvien kasvatuksesta 2003
Saksanpaimenkoirat
Länsigöötanmaanpystykorvat
Perheen kasvettua alkoi palveluskoiratoiminta tuntua liian vaativalta ja etsimme sopivaa perhe- ja näyttelykoiraa. Ensimmäisen pyreneittenmastiffimme hankimme 1992 Oika Bull Nevada de Veint ja 1994 toisen nartun Tamarixin Zorra. Zorra oli alkuun yhteisomistuksessa Kristiina Hyvösen kanssa ja ensimmäinen pentue syntyi Fatikon kennelnimelle. Zorra rakasti näyttelyissä käymista ja siitä tulikin lopulta 3 maan valio.
Pyreneittenmastiffit

Kennel Zaijas historia
Kaukasiankoirat
1995 meille tuli "puolivahingossa" kaukasianpaimenkoira uros Sirius Brahman Dindrielili "Rambo" mutta tutustuttuamma rotuun paremmin se vei meidän sydämemme kokonaan. Olimme kaivanneet haasteellista vartioivaa koiraa ja päästyämme sisälle kaukasialaisen olemukseen olimme varmoja että siitä tulisi "meidän rotumme". Hankimme samana vuonna vielä 2 narttupentua Mörkömaan Majesteetin suomesta ja toimme venäjältä Tatjana Ivanovin avustuksella nartun Yunvara. Nämä kolme koiraa ovat olleet kaukasialaiskasvatuksemme kantakoirat. Myöhemmin toimme venäjältä vielä uroksen Akela iz Othego Doma 2000 vahvistamaan kaukasialaistemme käyttö ja näyttelyominaisuuksia.




Etelävenäjänkoirat
Tutustuttuamme venäläisiin laumanvartijoihin paremmin kiinnostuin etelävenäjänkoirasta joka oli erittäin harvinainen ja uhanalainenn rotu jopa kotimaassaan. Kysyin 30 vuotta kaukasialaisia kasvattaneelta erikoistuomarilta mitä hän oli mieltä kun haluaisin hankkia etelävenäjänkoiran "etkö sinä tyttöparka saa helpommalla ongelmia elämääsi" oli vastaus.....
Olen aina halunnut haasteita elämääni joten ensimmäinen etelävenäjänkoira Vorozheya Krim Ak-Kaya tuli meille Ukrainasta 1999 ukrainalaistuomarin välityksellä.
Hankimme vielä uroksen Askania Skazka Romanovv-Rassvet ranskasta kasvattaja Sylvia Pons. Myöhemmin toimme vielä harmaan uroksen Heart of Champ's Berlin Beast 2007 ruotsista kasvattaja Patrik Hallberg ja nartun Belyj Boyar Eroica 2010 kasvattaja ROWINSKI PIOTR..



